Selkämeren kansallispuisto

Kyl Raum o ain Raum! Antin suku on kotoisin Raumalta, joka on muuten yksi kauneimmista kaupungeista Suomessa. Kannattaa ehdottomasti käydä fiilistelemässä vanhaa Raumaa, sen vanhoja värikkäitä puurakennuksia, sisäpihoja ja kapeita kujia.

Johanna jäi tekemään juuri niin, kun Antti lähti moikkaamaan isoäitiään, jolla oli juuri sopivasti syntymäpäivä!

rauma

Niityltä poimittu kukkakimppu, joka koostui mesiangervoista, maitohorsmista, apiloista ynnä muista Suomen kesän kukista, sekä tietenkin lapsenlapsen yllätysvisiitti oli Mammalle mieleen!

Sukuloimisen ja Raumaan tutustumisen jälkeen oli tehtävänä valita lähtöpiste retkellemme. Kohteeksi valikoitui Syvärauman venesatama. Paikka valikoitui vanhasta muistista, sillä vieressä oli samainen uimaranta jossa Antti oli lapsena polskinut.

peril

Pakkasimme tavarat kajakkeihimme ja jätimme Tuuven rannalle odottamaan paluutamme. Tällä kertaa vaihdoimme kajakit päikseen, kun olimme meloneet pari reissua putkeen samoilla. Antti meloi Perceptionin Essencellä ja Johanna Dagin Miwokilla.

Viisastuneina viime melontaretkestä otimme mukaan nyt reippaasti yli 10 litraa vettä, vaikka tarkoituksena oli olla reissussa vain 1-2 yötä. Harmiksemme totesimme vasta vesillä, että sataman vedenottopisteen vesi maistui melkoisen jännältä.

Lähdimme etenemään kohti kansallispuistoaluetta, joka on kaukana avomerellä. Aluksi suuntasimme saarien ja niemien välistä kohti Nurmeksen saarta, jossa voisi retkeillä ihan maissakin. Saarelta löytyy nimittäin merkittyjä reittejä, tulipaikkoja ja varaustupa saunoineen. Me aioimme tällä kertaa kuitenkin kiertää saaren pohjoispuolelta ja etsiä sopivaa leiripaikkaa myöhemmin.

alitus

Aika pian tajusimme että aamupalasta oli jo vierähtänyt tovi ja rantauduimme syömään Säikänsuntin luonnonsuojelualueelle joka oli täynnä tyrnipensaita!

Matkamme eteni saarien suojassa. Välillä tuuli jonkin verran ja pääsimme kokemaan ristiaallokkoakin.

tyrni

Lähdimme kokeilemaan pääsisikö Aikonmaan pohjoispuolelta melomaan, karttamme mukaan siellä olisi vesistö auki. Emme huomioineet, että merivesi oli erittäin alhaalla. Eihän sieltä siis läpi päässyt! Saimme kuitenkin nautiskella maisemista ja ihmetellä paikkaa joka oli selvästi lintujen mieleen.

Tovin harhailtuamme umpikujassa, löysimme vihdoin ulospääsyn ja ulappa aukesi edessämme. Olimme päässeet vihdoin ulompaan saaristoon ja kansallispuiston alueelle.

Kävimme kurkkaamassa Bokreivien saaria, jotka ovat osa kansallispuistoa. Saaret olivat kauniita, mutteivät ehkä niin kävijäystävällisiä. Rantautuminen oli hieman hankalaa ja liikkumista kovin kauas emme lähteneet edes kokeilemaan. Kasvusto oli niin runsasta että leiriytyminen olisi ollut haastavaa. Myös tämä saari oli valtoimenaan tyrniä! Täällä olisi kiva käydä syksyllä.

bokreivi

Pienet meille tuntemattomiksi jääneet linnut asuttivat valtavaa tyrnipensasta ja lähtivät karkuun kodistaan meidän tultua lähemmäs. Aurinko alkoi laskea ja maisemat olivat uskomattomat.

johku2-2

Vesi oli lähes täysin tyyni ja näkyvyys huimaava. Lähtiessämme Bokreiveilta annoimme virtauksen kuljettaa meitä hiljalleen kohti Nurmesta ja tuijottelimme pitkän tovin vedenalaista elämää. Kun oli läiskyttelemättä vettä ja pysyi itse hiljaa alkoi näkymään pieniä kaloja, jotka uiskentelivat levien ja vitojen joukossa.

Selkämeren kansallispuistoa on sanottu vedenalaisen luonnon kansallispuistoksi, sillä se on kuulemma sukeltajan paratiisi. Meille sukeltaminen ei ole kovin tuttua puuhaa, mutta merenpohjan kasvustoa tuijotellessa pystyi kuvittelemaan millaisessa paratiisissa saavat sukeltajat silmiään lepuuttaa.

Lähdimme etenemään kohti Nurmeksennokkaa paremman leiripaikan toivossa. Matkan varrella näkyi Etelän Pihlavakarin silokalliot jotka kutsuivat meitä. Valinta osui oikeaan, sillä paikka oli todella kaunis ja rannalta oli ihana tuijotella auringonlaskua.

arska10 

Olimme saaneet Tentsilen testiin saariseikkailuja varten, mutta virittäessämme sitä huomasimme, että teltan kaaret olivat aivan liian pitkät kyseiseen malliin. Eikä meillä ollut tietenkään toista majoitetta mukana..Mites se olikaan että aina pitäisi testata varusteet ennen kuin ottaa niitä retkelle..? 😀 

Saimme kuitenkin viritettyä hyttysverkon jotenkuten kalliolle, kun inisijät alkoivat käymään nälkäisiksi. Teimme vielä illalliseksi risottoa viime syksynä kerätyistä suppiksista ja kantarelleistä ja menimme unten maille.

Aamulla heräsimme kovaääniseen veden läiskytykseen. Syylliseksi paljastui noin 150-200 merimetson parvi joka oli kokoontunut nautiskelemaan aamusta yhdessä.

 

botski

Päivästä näytti tulevan aurinkoinen, eikä aallokosta ollut tietoakaan. Aamutoimien jälkeen aika menikin linnustoa kiikaroidessa. Kahvia kului monta kuksallista. 

Rantakivet kutsuivat myös tuijottelemaan vedenalaista elämää ja siellä olikin olioita joita ei ollut näkynyt sitten lapsuuden!

Vedessä nimittäin uiskenteli kolme korvameduusaa! Antti tuijotteli niitä melkein hypnotisoituneena. Tosi mielenkiintoisia otuksia.

meduusat2

Lähdimme rauhakseltaan melomaan kohti Kylmäpihlajan majakkasaarta. 

Pysähdyimme jo Pihluksensäikälle syömään lounasta, kun paikka näytti niin mukavalta. Taukoilimme varmaan pari tuntia auringonpaisteessa. Tulipa samalla uusi lintuhavaintokin! Nimittäin suosirri. Kolme suosirriä oleskeli viereisillä kivillä eivätkä välittäneet meistä yhtään. Ilmeisesti he olivat muuttomatkallaan kohti etelää.

Kaukana edessämme siinsi Kylmäpihlaja. Matkaa oli ehkä 5 kilometriä. Etenimme saaria ja luotoja pitkin rauhallisesti nautiskellen maisemista. Pääsimme surffaamaan myötäaalloilla ja matka tuntui taittuvan kepeästi.

Satama-alue oli täynnä veneitä. Rannassa oli kahvila josta sai ystävällistä palvelua ja kahvia. Taisi sieltä yksi jäätelökin tarttua mukaan.

majakka

Vuonna 1952 rakennettu majakka oli muuttunut vuosien saatossa hotelliksi ja siellä oli myös herkullisen näköistä saaristohenkistä ruokaa tarjoileva ravintola. Ylös näköalatasanteelle vievät portaat saivat hyvällä tavalla vähän hengästymäänkin. Näkyvyys oli hyvä ja maisemat aukesivat hienosti joka puolelle.

Ylhäällä fiilistelimme merimaisemia kunnes saimme ilouutisia! Meille tarjottiin asuntoa Sodankylästä! Rivitalon pääty saunalla ja omalla pihalla ja kuitenkin läheltä keskustaa. Voisiko parempaa olla!

Lähdimme hyvillä mielin kiertelemään saarta. Johanna näki pienen kyyn poikasen majakkahotellin vieressä. Sileät kalliot olivat ihania ja niissä olisi voinut istua ja mietiskellä elämää pidemmänkin aikaa.

ohdake

 

Saaren toisella puolella oli ilmeisesti linnusto kasvattanut poikasiaan.. Valitettavasti paikka oli surullinen näky, kuolleita poikasia lojui siellä täällä ja pikkuisen järkyttyneinä käännyimmekin pian takaisin satamaan vievälle polulle.

Lähdimme melomaan Rauman suuntaan. Reitti eteni saaria ja luotoja mukaillen kohti Kuuskajaskaria. Pysähdyimme viettämään pientä taukoa rantakalliolle. Tiirat kirskuttelivat ja aurinko alkoi osoitella laskemisen merkkejä.

maisema3

Matka jatkui rauhallisesti edeten kohti Syväraumaa. Laivaväylää ylittäessä pääsimme vähän väliä kunnon jälkiaallokkoon veneilijöiden huristaessa täysillä ohi paateillaan. Nyt melontakokemuksen kartuttua aallokko tuntui jo hauskalta. Mitä lähemmäs pääsimme mannerta sitä enemmän rupesi näkymään söpöjä pieniä rantamökkejä laitureineen.

Sisäsaaristo oli kerrassaan hurmaava. Auringonlasku värjäsi meren pinnan punertavaksi ja oli täydellistä lipsutella eteenpäin ihastellen pikkuisten mökkien pihakeinuja, omenapuita ja istutuksia.

Pian Syvärauman näkötorni, raumalaisittain Kiikartorni näkyi jo edessämme ja olimmekin takaisin satama-alueella.

automaisemat

Selkämeren kansallispuisto on kaikin puolin hurmaava paikka. Telttasähläyksen vuoksi reissumme jäi harmillisesti yhteen yöhön, mutta jo sen aikana pääsimme kiireettömään ulkosaaristofiilikseen ja nauttimaan olostamme täysillä.

Kylmäpihlaja oli sympaattinen paikka ja etenkin majakkafiilistelijälle käymisen arvoinen. Sinne ja Kuuskajaskarille retkeily onnistuu reittiliikenteelläkin. Muutenkin saaristossa nähtävää riittää – niin veden päällä kuin allakin.

 

-Antti ja Johanna

 

 

melontakratta

Tässä vielä melomamme reitti noin suurinpiirtein

 

Reittiliikenneaikataulu

Luontoon.fi

Kartta

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s